En ole juuri kuullut spekulaatioita siitä, miten uudet asukkaat kunnassa vaikuttavat perinteisiin valtasuhteisiin. Tosiasia on, että oli kyse mistä tahansa muuttovirrasta, niin tulokkaat tuovat mukanaan uusia tuulia. Nurmijärvi on perinteisesti ollut Kestustan maaperää, mutta muualta kuntaan muuttaneet eivät välttämättä näe asioita samoin, kuin kunnassa paljon pitempään asuneet. Siksi myöskin puoluekannatus, ja ehkä jopa preferenssit siitä miten asioiden kuuluisi olla, tai mihin esim. verovaroja kohdennetaan, voi olla hyvin erilainen kuin niillä jotka ovat tottuneet siihen miten asiat makaa. Tämä saattaa olla yksi syy miksi puolueiden valtasuhteet muuttuivat nyt viime vaaleissa ja Keskusta jäi hienoisesti hopealle Kokoomuksen kiriessä kannatuksessa ohi. Tämä saattaa ainakin osittain selittyä Kokoomuksen, sekä muiden puolueiden kuin Kestustan, kannattajien muutolla pk-seudulta tai muualta Suomesta juuri Nurmijärvelle.

Kun katson ylen Vaalipalvelusta omien äänteni kohdentumista Nurmijärven eri alueille, huomaan äänten jakautuneen melko tasaisesti painopisteen ollen kuitenkin kunnan eteläisissä osissa. Yllättävästi olen saanut eniten ääniä Lepsämästä, Suomen pääministerin naapurustosta. Samoin Lepsämästä on saanut runsaasti ääniä PS:n äänikuningas Jussi Niinistö sekä koko kunnan äänikuningatar Outi Mäkelä. Jätän spekulaation tästä aiheesta lukijalle.

Muuttoliikkeen mahdollisesta vaikutuksesta vaalitulokseen on vuoden 2008 vaaleissa vieläkin mielenkiintoisempi esimerkki, kuin Nurmijärvi. Inkoon kunnassa läntisellä Uudellamaalla rysähti oikein kunnolla. Kunnan johdossa absoluuttisella ääntenenemmistöllä on pysynyt RKP “ikiaikaisesti”, kuten HS kirjoitti 6.11. Nyt RKP kuitenkin kärsi huiman 12 prosentin tappion, ollen edelleen suurin puolue, mutta yli 50 prosentin  kannatus on nyt historiaa. Koska RKP:llä on ollut merkittävä valta kyseisessä kunnassa “aina”, on se myös saattanut sokeuttaa päättäjät siten, että osa perinteisestäkin RKP:n kannattajakunnasta päätti vaihtaa puoluetta. Lisäksi Inkoo on myöskin muuttovoittokunta, uusien tulijoiden ollessa pääsääntöisesti  suomenkielisiä lapsiperheitä. Suomenkieliset harvemmin kannattavat kielipuoluetta ja siten ovat mitä todennäköisimmin vaikuttaneet osaltaan RKP:n suosion himmenemiseen.

Muutos on aina muutosta, joka vaikuttaa laajemminkin. Näin myös nettomuuton kanssa.

Tunnelma vaalivalvojaisissamme Kirkonkylän Duetossa oli koko illan hyvin jännittynyt ja odottava – jo ennakkoäänet lupasivat PS:lle kolme valtuustopaikkaa. Parin tunnin päästä varmistui, että allekirjoittanut, ensikertalainen, sitoutumaton Perussuomalaisten ehdokas numero 150 sai valtuustopaikan 148 äänellä!

Kiitän äänestäjiäni mitä nöyrimmin, ja myös kaikkia niitä äänestäjiä jotka valitsivat Perussuomalaiset. On aivan uskomatonta, että Perussuomalaiset ohittivat 7,1 prosenttiksikön kannatuksellaan Vihreät ja Vasemmistoliiton ja että kahdeksasta ehdokkaasta kolme sai valtuustopaikan. Valtuustopaikan saivat:

Jussi Niinistö, Kirkonkylä, 501 ääntä

Tero Arteli, Rajamäki, 173 ääntä

Elina Viitala, Klaukkala, 148 ääntä

Kolme suurinta taajamaa siis saivat oman ehdokkaansa läpi. Tästä on hyvä jatkaa. Julkaisen vaalibudjettini lähipäivinä. Kiitos vielä kerran!

Sunnuntai tuli vietettyä Klaukkalan syysmarkkinoilla Perussuomalaisten teltalla ja toria kierrellen. Aikomuksenani oli kirjoittaa tavanomainen raportti päivästä, mutta toisin kävi, kun aamuyhdeksän kahvitauolla päädyin selailemaan HBL:a ja jäin tuijottamaan kuvaa, jossa seisoo Soini, mukava pariskunta ja minä. Kuva oli suhteellisen ok, mitä nyt oli kuvattu vinoon niin että takana näkyvä kerrostalo on kuin kaatumaisillaan, mutta jutun otsikko oli suorastaan veret seisauttava: Främlingsfientliga väljer Timo Soini – Muukalaisvihaajat valitsevat Timo Soinin.

Soini todellakin houkutteli ihmisiä Perussuomalaisten teltalle joukoittain juttelemaan monenlaisista asioista, mutta en kokenut maahanmuuton olevan niistä merkittävin. Eniten aiheet pyörivät peruspalvelujen, tiesuunnittelun järkevyyden, uimahallin ja kuntasuunnittelun ympärillä – tavallisiin kuntalaisiin suoraan vaikuttavista asioista.

Tiedostan toki, että HBL:n mauton ja provosoiva uutisotsikko liittyy RKP:n paniikkiin siitä, että Perussuomalaiset tulevat voittamaan heidät näissä vaaleissa. Tiedän miten media toimii, mutta silti, kun koin itseni vedetyksi näinkin räikeästi vääristelevän otsikon alle, jopa yllätyin omista tuntemuksistani. Vielä enemmän koen harmistusta kuvaan päätyneen pariskunnan puolesta, kun heidät tietämättään on vedetty negatiivisen otsikon alle.

En ole itse kokenut tarvetta ottaa mitään kantaa maahanmuuttoon, koska maahanmuutto ei ole kunnassa ongelma. Perussuomalaiset ei ole mikään yhden asian puolue joksi loanheittäjät yrittävät hätäännyksissään sitä leimata. Vaaleihin on enää vajaa viikko aikaa, joten lisää kuraa lienee tiedossa vielä kiihtyvällä tahdilla.

Itse markkinat oli mukava kokemus. Sääkin pohjimmiltaan suosi, vaikka sadetta saatiinkin hiukan aluksi ja lopuksi. Ihmisten kanssa oli mukava jutella ja kuunnella toiveita, minkälaisia asioita valtuustossa tulisi ajaa. Tulipahan törmättyä vanhaan koulukaveriinkin, jota olen viimeksi nähnyt luokkakokouksessa vuosituhannen vaihteessa. Orimattilalaisen kahvilayrittäjän letut ja kahvi maistuivat herkullisilta, joten terveisiä JR:lle.

]]> http://elinaviitala.wordpress.com/2008/10/21/muukalaisvihaajat-valitsevat-soinin-vai-miten-se-nyt-oli/feed/ 0 elinaviitala POPULISTTONER. Timo Soini gör valoffensiv i Matti Vanhanens Nurmijärviidyll med beskyllningar om att klyftorna i samhället växer på grund av regeringens flathet. http://elinaviitala.wordpress.com/2008/10/18/mihin-maailma-on-menossa/ http://elinaviitala.wordpress.com/2008/10/18/mihin-maailma-on-menossa/#comments Sat, 18 Oct 2008 11:50:34 +0000 elinaviitala http://elinaviitala.wordpress.com/?p=50 ]]>

Olen tähän saakka pidättäytynyt kommentoimasta yhteiskunnallisia asioita ja pitäytynyt kunnallisissa, mutta viime aikojen globaalit uhat pankkikriisin ja pörssikurssien notkahdukset ovat asioita, jotka vaikuttavat myös jokaiseen ihmiseen ja kuntien talouteen ja toimintakykyyn.

Sanaa LAMA on pyöritelty mediassa jo jonkin aikaa. Usea yritys on ilmoittanut YT-neuvotteluista ja paperiteollisuudesta on tämän syksyn aikana ilmoitettu kokonaisten tuotantoyksiköiden lakkauttamisesta. Samalla kun paperimiehet perheineen joutuvat pohtimaan tulevaisuuttaan ilman hyväpalkkaista 3-vuorotyötä, vähenevät tai loppuvat työt kokonaisilta metsäteollisuuteen kytköksissä olevilta alihankintaketjuilta ja työnsä menettävien asuinkunnat menettävät verotulojaan. Kuluneen vuoden inflaatiokehityksen vuoksi hinnat ovat nousseet ja yhä useampi kotitalous on joutunut taloudelliseen ahdinkoon. Vielä on näkemättä yritysten konkurssit ja radikaalit leikkaukset työntekijöiden määrässä, mutta sekin saattaa olla  näköpiirissä. Kaikki tämä vaikuttaa niin tavalliseen ihmiseen, perheeseen kuin myös kuntien talouteen, kun sijoitetut rahavarat katoavat bittitaivaaseet pörssikurssien mukana ja verojen kautta saatavat tulot saattavat vähentyä jos työllisyys heikkenee ja samalla myös kunnan sosiaalipalvelujen tarvitsijoiden määrä kasvaa.

Tänä päivänä oikeastaan ainoa positiivinen asia on polttoainehintojen lasku dollarin kurssin myötä, mutta tämä ilo tuskin kestää kauaa. Autoilun hinta tulee vielä nousemaan, sillä öljyn hinnalle ei ole kattoa – hinta tulee nousemaan vielä, ja Vanhasen ”sähköautoja” ei kannata odotella markkinoille vielä pitkään aikaan – eihän meillä ole edes sähköntuotantokapasiteettiakaan vielä varaamaan miljoonan sähköauton akkua! Olkiluoto 3:n valmistumisarvio siirtyi taas vuodella eteenpäin, sen tuottamaa sähköä saadaan odotella vielä ainakin 4 vuotta.

Liikkumisen kallistuminen on yksi syy sille, että kannatan työpaikkojen sijoittumista Nurmijärven kunnan sisälle enenevässä määrin. Kunnalla on merkittävä asema siinä, kuinka houkutteleva ja riskitön sijainti Nurmijärvi olisi eri alojen toimipaikkojen yksiköille. Esimerkiksi tonttimaata voitaisiin myydä tai vuokrata edullisesti, kulkuyhteyksiä voidaan parantaa ja verohelpotuksia ja muita etuuksia voitaisiin harkita. Tämä maksaa, mutta saattaa pidemmällä aikavälillä olla kannattava sijoitus.

Nurmijärvi ei ehkä voi enää laskea sen varaan, että verotulot kasvavat uusien, kuntaan muuttavien veronmaksajien avulla sillä asuntokauppa on hiljentynyt merkittävästi – ei pelkästään täällä, vaan kaikkialla. Tontitkaan eivät menneet kaupaksi tänä vuonna suunnitellusti, vaan niitä jäi myymättä. Väestökasvun pysähtymisessä piilee myös mahdollisuuksia. Haasteena on pitää kunnan huoltosuhde hyvänä, eli työikäiset töissä tuomassa veroeuroja, ja ylläpitää terveydenhuolto, lastenhoito, vanhustenhoito ja sosiaalipalvelut vähintään samalla tasolla kuin ne ovat nyt. Lisähaasteena on nuorten tilanteen parantaminen, johon viimeisen vuoden aikana on havahduttu Suomessa mitä hirvittävimmällä tavalla. Nyt niitetään sitä, mitä ollaan viime vuosikymmenet kylvetty – ei välttämättä kunnallisella, vaan valtion tasolla.

Nostan esiin asian, jonka uskon aiheuttavan lisäahdistusta niin nuorille kuin muillekin ikäryhmille: Ilmastonmuutos. Sillä meitä on syyllistetty kiihtyvässä tahdissa viimeisten vuosien aikana. Sähkön hintaa on nostettu ilmastonmuutoksen verukkeella (kiitos Kioton sopimuksen ja EU:n, tuotetusta hiilidioksidista kuluttaja maksaa sähkölaskun yhteydessä sievoisen summan, tällä hetkellä 2,3 snt/kWh riippumatta sähkön tuotantomuodosta), polttoaineveroa nostettiin samalla verukkeella vuoden alussa (”Loppuu se huviajelu!” – Katainen) ja samalla saatiin elintarvikkeiden ja muihen hyödykkeiden hinta hyvään nousun koska tuotteet tuodaan tuottajalta kauppoihin kumipyörien päällä ja kuten hiilidioksimaksu sähkönhinnassa, myös kasvaneet kuljetuskustannuksen siirtyvät kuluttajan maksettaviksi.

Uskallan sanoa suoraan, että ilmiö nimeltä ilmastonmuutos on keino, jolla saadaan kerättyä rahat pois kuluttajilta isompiin taskuihin, ja ilmastonmuutosta käytetäänkin röyhkeästi markkinointiin. Ironisesti, ”Torju ilmastonmuutosta, kulje bussilla” lukee sen bussin perässä joka pöläyttää paksun, mustan savupilven silmillesi, kuljit sitten autolla, pyörällä tai jalan.

Ihmettelen tiettyjen tahojen innokkuutta pistää Suomen pääkaupunki, puolen miljoonan asukkaan Helsinki samoille kalkkiviivoille Helsingin seudun 39 000 asukkaan Nurmijärven kanssa, ja tehdä vertailua tietyin barometrein, ja sitten paukutella rintaa siitä miten “Helsinki voitti taas tämänkin vertailun”. Kun asiaa hiukan pyörittelee eri kanteilta, tulee vertailukohdaksi mieleen Venäjän suhteet tiettyihin pieniin naapurimaihinsa, vaikkapa Viroon tai Georgiaan. On naurettavaa, miten Venäjä suhtautuu piskuiseen Viroon kuin vakavasti otettavaan viholliseen, mutta niin on naurettavaa alkaa vertaamaan Helsinkiä pieniväkiseen Uudenmaan kuntaankin.

Minä lasken työkseni hiilidioksidipäästöjä, muiden tehtävieni ohella. Ihmettelen kuitenkin, kuinka hiilidioksidin päästöillä liikenteen osalta voidaan mitata elämänlaatua. On syynsä, miksi Nurmijärvellä halutaan asua. On myös syynsä siihen, miksi Nurmijärvi saa uusia kuntalaisia mm. pk-seudulta. Hiilidioksidi on mielestäni alkanut hallitsemaan nykypäivän politiikkaa aivan liiaksi. Hiilidioksidi maksaakin jo pitkän centin yksityisille ihmisille. Hiilidioksidin osuus sähkön hinnassa on tänä päivänä merkittävä – riippumatta siitä onko kuluttaja valinnut ns. vihreän sähkön itselleen vai ei. Polttoaineiden hinnasta merkittävä osa on veroja, joten jos henkilö valitsee kulkupelikseen auton, hän myös maksaa siitä aiheutuvasta, todellisesta tai kuvitellusta haitasta ympäristölle pitkän pennin.

Mutta se hiilidioksista, tuosta aineesta, jota itse kukin päästää ilmakehään hengitellessään henkensä pitimiksi. Artikkeli toi esiin, taas vaihteeksi, erään epäkohdan. Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus on surkealla tasolla: 60 työpaikkaa sataa työssäkäyvää kuntalaista kohden. Tätä lukua on saatava nostettua. Polttoaineiden hinnat nousevat, jolloin tulee entistä tärkeämmäksi asua kohtuullisen matkan päässä työpaikasta. Nurmijärvi sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella keskeisellä sijainnilla pk-seudun kupeessa suoraan pohjoiseen. Ei siis ole minkäänlaisia esteitä saada myös lisää työpaikkoja kunnan rajojen sisäpuolelle. Kehitystä työpaikkaomavaraisempaan suuntaan on panostettava myös kunnan taholta. Tämä löisi useita kärpäsiä yhdellä iskulla – se toisi lisää palveluja ja lisäisi liikkuvuutta kunnan rajojen sisällä, joka toisi mahdollisesti lisää asiakkaita myös julkiselle liikenteelle. Rata-ajatus on siis syytä heittää syrjään siksi ajaksi kunnes ainoa perusteltu motiivi ja syy eli riittävä asukaspohja on olemassa taloudellisesti kannattavalle rataosuudelle, varsinkin kun valtiolla ei edes ole varaa ylläpitää olemassaolevaakaan rataverkostoa. Jonkin Helsingin Sanomien, joka on kateudessaan ilmiselvästi nostanut “nurmijärveläisyyden” jonkinlaiseksi “vuosaarelaisuuden” tai “myllypurolaisuuden” antiteesiksi, pillin tahdissa ei poliittisia päätöksi tule tehdä.

No niin, blogi on ollut pystyssä jo jonkin aikaa. Alle kuukausi vaaleihin ja äänestysnumero on annettu. Vaalinumerokseni koitui 150. Tämän blogin kirjoitukset ovat luettavissa myös blogista viitala.blogit.uusisuomi.fi/

Kuka minä olen, miksi olen ehdolla kunnallisvaaleissa, ja ennen kaikkea, miksi minua kannattaa äänestää?

Kuten lyhyt esittely minusta kertoo, olen 30-vuotias nurmijärveläinen DI, joka on syntynyt ja kasvanut Nurmijärven Rajamäellä ja käynyt asumassa Espoossa ennen asettumista takaisin Nurmijärvelle vuonna 2007, tällä kertaa Klaukkalaan.

En ota vaaliteemakseni kymmentä hyvää ja kahtatoista kaunista, vaan halun parantaa kepulaisten vuosikymmeniä johtamaa ja ”kehittämää” kuntaa kaikille kuntalaisille paremmaksi paikaksi elää.

• Haluan edesauttaa Nurmijärvelle parempaa työpaikkaomavaraisuutta niin että entistä pienemmän osan nurmijärveläisistä olisi pakko lähteä pendelöimään leivän eteen, vaan työpaikkamahdollisuuksia löytyisi lähempääkin.
• Kunnan infraa on ehdottomasti kehitettävä vastaamaan muuttovoittokunnan asukkaiden määrää ja tarpeita – asemakaavat tarvitsevat parempaa ja tehokkaampaa suunnittelua, tiestöä, niin autoille kuin kevyelle liikenteelle, on parannettava ja lisättävä pian.
• Palveluita on houkuteltava kunnan rajojen sisäpuolelle lisää, aivan kuten kuntalaiset myös käyttämään niitä.
• Nurmijärvellä on panostettu kiitettävästi lapsiin vastaamalla tarpeeseen saada lapsille päivähoitopaikat ja alakoulut lähelle kotia. Mutta lapset ovat lapsia vain vähän aikaa, muutamassa vuodessa heistä kasvaa nuoria joille riittävä palveluntarjonta on jo hiukan haasteellisempi juttu. Nuoret tarvitsevat ehdottomasti lisää tiloja ja mahdollisuuksia mielekkäisiin harrastuksiin. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme.

Voin vain arvailla, mikä motiivi kunnan väellä oli lähteä mukaan tällaiseen tempaukseen; en tiedä onko aloite tullut lehdeltä vaiko kaksikolta itseltään. Uskoisin kuitenkin, ettei artikkeli ollut ihan sitä, mitä Behm ja Winha-Järvinen odottivat. Arvaan, ettei kunnan johtoportaassa ole vielä ymmärretty, että Helsingin Sanomat on kaikkea muuta kuin poliittisesti puoleeton julkaisu ja että lehdellä on ollut poliittinen tarve ottaa juuri Nurmijärvi, kunta johon pk-seudun lapsiperheet muuttavat sankoin joukoin, vihakampanjan ja lokaamisen kohteeksi.

Lehtiartikkelissa lentävät niin lehmien ulosteet kuin Väkevän verbaalinen ilmaisukin. Tiet ovat kuin Kosovon pommitusten jäljiltä ja Vanhasen koira haukkuu suorastaan murhaavasti. Sekin selvisi lukijoille, ettei Nurmijärvellä voi edes takkia ostaa, vaan pitää mennä Jumboon. Artikkeliin valitut kuvat noudattavat itse asiassa hyvin samaa linjaa, mitä Perussuomalaisten haastattelujen yhteydessä on ollut: halutaan antaa mahdollisimman luotaantyöntävä mielikuva. Jos Perussuomalaisista esitetyt kuvat ovat järjestäen olleet kuin suoraan kauhugalleriasta, kuvattu huonossa valossa, kuva-asettelut epäharmonisia ja taustat mahdollisimman synkkiä, niin Nurmijärvi kuvataan lehminä turvekäyttöisen kaukolämpölämpövoimalan (eikun: sähkövoimalan, vedenpuhdistamon tai vastaavan mikälie) kupeessa.

Medialukutaitoa osaavat ihmiset alkavat jo nähdä tämän tietoisen mielikuvavaikuttamisen läpi. Artikkeli oli kokonaisuudessaan niin läpinäkyvän panetteleva ja vastenmielinen, että jopa ihmiset, joilla ei ole mitään siteitä saati mielenkiintoa Nurmijärveä kohtaan, ovat alkaneet kokea Nurmijärveä kohtaan suunnatun vihakampanjan ällöttäväksi.

Vaikka Väkevä saakin minulta kirjoittamastaan lehtiartikkelista kouluarvosana 5-, voi artikkelissa esiintyneitä isäntiä kritisoida hyvällä syyllä myös.

Behm ja Winha-Järvinen taisivat olla hiukan naiiveja, kun ryhtyivät tehtäväänsä esittelemään kunnan “highlightseja”. Noin korkealla tasolla toimivien henkilöiden olisi jo tähän mennessä pitänyt ymmärtää, että jos HS on ottanut jonkin asian mustamaalattavakseen, ei mustamaalaus lopu vaikka kuinka yrittäisi työntää faktatietoa nenän eteen. Oletan, että Behm ja Winha-Järvinen veivät ryhmän kaukolämpövoimalalle osoittaakseen, että Nurmijärvellä tuotetaan lämpöä kotimaisista polttoaineista – Nurmijärvihän on suorastaan otettu ilmastonmuutoksen syntipukiksi. On vastapuolen raakaa yliarviointia olettaa, että anarkovasemmistolainen citytoimittaja kykenee prosessoimaan pikkupäissään jotain sellaista asiaa kuin kaukolämpövoimala – sähköhän tulee töpselistä ja lämpö ja vesi hanasta…  Sen sijaan toimittajalle tarjottiin herkullinen tilaisuus saada loistava propagandakuva.

Sitä paitsi, kohderyhmä oli aivan väärä; nuoret aikuiset, jotka ovat valmiita maksamaan Punavuoren korkeasta hintatasosta, ovat tuskin kiinnostuneita muuttamaan edes kantakaupungin ulkopuolelle. Heille voi maisemanvaihdos tulla ajankohtaiseksi silloin, kun elämäntilanne ja -arvot muuttuvat radikaalisti esim. perheenlisäyksen vuoksi. Otollisempi kohderyhmä olisi ollut nuoret perheet, ehkä kantakaupungin ulkopuolelta, joiden toiveissa siintää hyvä ja turvallinen kasvuympäristö omille lapsille. Itsekään en parikymppisenä opiskelijana uskonut asuvani Nurmijärvellä enää koskaan, vaikka tässä sitä kuitenkin ollaan.

Ja kyllä artikkelissa tuli esille ihan räikeitä epäkohtiakin: on totta, että vaatteiden kaltaiset hyödykkeet joudutaan ostamaan kunnan rajojen ulkopuolelta ja samalla valuu rahaa kunnasta pois. Olen kyllä eri mieltä Winha-Järvisen kanssa siitä, että on mentävä juuri Vantaan Jumboon ostoksille; Myyrmäkihän on lähempänä – kauppakeskus Myyrmanni on toki pienempi ja vanhanaikaisempi, mutta sieltä löytyy Seppälät, Kappahlit, Dressmanit ja TopTenit. Ja kunnan pohjoisosista on kätevää käydä Hyvinkäällä ostoksilla. Mutta tähän olisi syytä saada muutos. Kunnan asukasmäärä on jo lähes 40 000, joten luulisi että asiakaskuntaa vaateliikkeillekin, aivan kuten muillekin palveluille, riittäisi. Pienemmissäksin asutuskeskuksissa muualla päin Suomea on tarjolla vaikka mitä, niin miksei täällä, vaan on lähdettävä muualle Helsinkiin, Vantaalle tai Hyvinkäälle ostoksille? Meiltä ihan oikeasti puuttuu palveluita joita kuuluisi olla tarjolla kunnan rajojen sisäpuolella.

Myös tiestö on hävettävässä kunnossa. Ei välttämättä ihan Valtteri Väkevän mainitsemalla tavalla, vaan tieinfra on jäänyt ajastaan jälkeen. Sitä ei ole parannettu eikä uusia teitä ole rakennettu vaikka väestömäärä ja liikennevolyymit ovat 10 vuodessa räjähtäneet käsiin. Klaukkalantiellä madellaan aamukuuden ja kahdeksan sekä iltaneljän ja kuuden välillä kuin Mannerheimintiellä tai kehä1:llä ikään. Perttulasta ja Röykästä pk-seudulla työssäkäyvillä ei ole edes mahdollisuutta välttää tätä ruuhkaa ohitustietä pitkin. Myös kevyen liikenteen väylät on unohdettu tai jätetty puolitiehen. Miksi niitä ei ole rakennettu koko matkalle esim. Kirkkotielle tai  Lahnuksentielle? Tai Kiljavantielle yhdistämään Rajamäki ja Röykkä? Nurmijärven ja Rajamäen välille? Suorastaan onnekasta, ettei Väkevä huomannut alkaa revittelemään vielä tästäkin.

Kun liikennepuoleen päästiin, niin Väkevä antaa ilmi oman arvomaailmansa kommentoidessaan Behmin ja Winha-Järvisen kantoja raiteiden tuomista rikollisuudesta ja huumeiden helpommasta saatavuudesta. “MIkäli Nurmijärvelle joskus tule junarata ja ja sen mukana huumeita, niin niitä ei sitten saa antaa kunnanjohtaja Behmille tai nuoripäällikkö Winha-Järviselle. Ainakaan mitään piristäviä“.

Kaksikko todellakin kertoi osasyyn sille miksi junarataa ei haluta, mutta asian olisi voinut esittää toisinkin. Nimittäin esim. Klaukkalan n. 15 000 asukkaan väestöpohja ei ole vielä riittävä radan kannattavuudelle – 25 000 asukkaan taajama olisikin jo toinen juttu. Lisäksi radan rakentaminen ja ylläpito söisi resursseja kunnan sisällä kumipyörien päällä toimivalta julkiselta liikenteeltä. Ja ne lieveilmiöt rikollisuuden ja huumeiden vapaan liikkuvuuden lisäksi; Juna-asemien ympäristöt ovat epäviihtyisiä ja turvattomia kaikkialla pk-seudulla. Tämän todetakseen ei tarvitse mennä kuin esim. Martinlaaksoon, vain parin pysäkin päähän potentiaalisesta Klaukkalan asemasta, perjantai-iltana katsomaan haluaisiko siellä odotella junaa yksin tai edes isommassa porukassa. Keravallakin riesana on, kuten kesän traagisen puukotuksen yhteydessä tuli ilmi, etelämpää Vantaan Koivukylästä saapuvien nuorisojengien suorittama terrorisointi, pahoinpitelyt ja ryöstely. Juna-asemakulttuuri on jotain mitä en itsekään haluaisi lähiympäristööni enää, olen saanut siitä tarpeekseni jo sinä aikana kun olen asunut Espoossa.

Highlightseja, peltoa, taajamia ja mahdollisuuksia Nurmijärvellä. Etenkin jälkimmäistä meillä on, ne pitää vain hyödyntää. Potentiaalia riittää, mutta rahkeita tarvitaan lisää.

Ikävä juttu myymisestä päättäneille, etenkin näin kunnallisvaalien alla. Vielä kun Helsingin kaupungin omistama Helsingin tahkosi lähes 300 miljoonaa euroa kaupungin kassaan vuonna 2007.

Kuntien energiayhtiöiden myymisinto on laantunut viime vuosina, kun käsitettiin miten hyvin ne tuottavat omistajilleen. Kuitenkin Espoon kunnallisvaltuustosta oltiin niin tyhmiä vielä puoli vuosikymmentä sitten, että mentiin myymään oma sampo pois.

Onneksi meillä on edelleen oma sähköyhtiö, joka tuotti viime vuonna n. 3 miljoonaa euroa voittoa. Tosin summa on jaettuna kunnan väkimäärällä alle 100 €/nuppi, mutta viivan alle jäävä summa on silti plussan puolella.

Minusta on.

Voisiko kotikuntaamme kehittää vielä paremmaksi paikaksi asua ja elää?

Aivan varmasti.

Onko muutokseen parempaan suuntaan mitään konkreettisia keinoja?

On. Äänestä Perussuomalaista!